perjantai 3. heinäkuuta 2009
Ruotsin reissu
Kesäkuun 27 päivä kello 6 aamulla treffasin Alekin kanssa Kirstin ja Darjan Tampereella. Siitä alkoi matka kohti Jällivaaraa.
Ajoimme Suomen puolen aika vauhdilla, ei pysähdytty syömään ja kahvitkin hain mukaan. Koirat sentään pääsivät metsään juoksentelemaan.
Koirista täytyi tietysti ottaa kuvat kun ylitimme rajan ja kun erämaasta löytyi Napapiiri.
Ruotsin puolella meilläkin rupesi olemaan nälkä, mutta sellaista paikkaa missä olisi myyty edes sämpylä ei löytynyt. Löytyi jäätelöä ja sulanutta suklaata.
Tie oli paikoitellen hirveä , asfalttia puuttui n.20kilometrin matkalta aina pätkä välistä. Rupesi hirvittämään minne oikein olemme menossa?
No löytyi 70tuhannen asukkaan kaupunki. Mökki löytyi ja ravintola! Saatiin todella hyvää ruokaa, en muista koska olen syönyt niin hyvää pastaa. Mökkialue oli rauhallinen, ei ollut juhlijoita.
Näyttelypaikka oli idyllinen, nurmikenttää jonka keskellä oli lampi. Lammessa asusti 2 pariskuntaa mustia joutsenia ja muita lintuja. Näyttelyyn oli ajanut paljon suomalaisia, oli kiva nähdä tuttuja. Alekikin löysi kummitätinsä!
Alek oli rotunsa paras ja sai Cacibin (millä ei tee mitään) Serttiä Alek ei saanut ,kun oli ilmoitettu valioluokkaan.
Darja oli VSP saaden Sertin ja Cacibin. Jes! Sitä Cacibia me olimme hakemassa.
Alek yllätti pärjäämällä vielä ryhmäkehässä ollen RYP5!
Näyttelyn jälkeen lähdimme samantie ajamaan takaisin. Matkalla kuulimme Hämeenlinnan tulokset. Onnittelut voittaneille koirille omistajineen.
Ruotsin puolella kävin koirien kanssa uimassa. Darja kyllä ui ilman houkuttelua mutta Alek ei vapaaehtoisesti kasta tassujaan. Poika vaatii minut veteen, se varmaan varmistaa että kalat syö minut ensin.
Ajoimme lähelle Oulua. Sieltä löytyi mahtava mökkikylä mihin jäimme yöksi. Se oli Kirstin tapa juhlia Cacibia ja Ryp 5. Täytyy myöntää että nauttisin tästä juhlintatavasta. Mökki oli todella hyvin varustettu,sauna, merenrantaan 50 metriä ja muut mökit olivat tyhjiä. Oli mahtava istua terassilla saunan jälkeen katsellen auringonlaskua.
Kiitos Kirsti reissusta! Se oli minulle piristysruiske, mitä tarvitsin! Odotan seuraavaa reissua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)